Tampereen Pyrinnössä viimeiset kuusi kautta pelannut ja seuran oma kasvatti Petri Heinonen on päättänyt ripustaa koripallotossut naulaan ja lopettaa uransa. 207-senttinen pelimies esiintyi koripallon pääsarjassa yhteensä 15 kautta. Menestystä löytyy niin henkilökohtaisen kuin joukkuemenestyksen muodossa. Tämä artikkeli käy läpi Peten uraa Korisliigassa ja mies itse pääsee ääneen muistellen uran vaiheita mm. legendaarisen Mihailo Pavicevicin alaisuudessa ja Pantteri-patsaan nostoa kasvattajaseuran riveissä.

Kuva: Antti Harju

Heinonen oli lahjakkaana juniorina vakiokasvo eri ikäkausimaajoukkueissa. Yhteensä hänelle kertyi 58 junioreiden maaottelua. 16-vuotiaissa Heinonen pelasi mm. 22 ottelua 11,5 pisteen keskiarvolla. Heinonen teki Korisliiga-debyyttinsä kaudella 2005 – 2006 17-vuotiaana. Pyrinnön silloinen päävalmentaja Jarmo Laitinen luotti nuoreen isoon mieheen ja Heinonen näytti heti debyytissään, että tulevaisuutta liigassa on. Kouvolan Kouvoja vastaan pelatussa ottelussa, Heinonen ilahdutti Pyynikin kotiyleisöä 10 pisteellä ja 4 levypallolla heittämättä kertaakaan ohi. Lopulla Laitinen antoi nuorelle miehelle tuolla kaudella vastuuta yhteensä 8 ottelussa.

”Lukion alussa tajusin, että minulla voisi olla mahdollisuus pelata Korisliigaa. Silloin aloin satsata entistä enemmän harjoitteluun ja ruokailuun, Korisliiga, Suomen mestaruus ja maajoukkue olivat selkeitä tavoitteita lukiosta lähtien.”, Heinonen kertoo uran alkuvaiheista ja tavoitteista.

Lopullinen läpimurto pääsarjatasolle tuli heti seuraavalla kaudella. Heinonen esiintyi 40 ottelussa ja peliaikaa tuli yli 17 per ottelu. Kasvanut vastuu näkyi heti tilastoissa, 7,5 pistettä ja 2,5 levypalloa ottelua kohden oikeuttivat palkitsemiseen Korisliigan vuoden tulokkaana. Heinonen jakaa vuolaat kiitokset coach Laitiselle uransa ensimmäisistä kausista:

”Ensimmäisistä kausista on jäänyt paljon mukavia muistoja, joukkueessa oli monia nuoria ja hauskoja persoonia. Jarkki (Laitinen) antoi nuorelle ja kokemattomalle Petrille peliaikaa, se loi uskoa, että koripallosta voisi tulla ammatti. Ilman Laitisen ennakkoluulottomuutta en välttämättä olisi pystynyt jatkamaan lajin parissa näin pitkään.”

Läpimurtokauden jälkeen Heinonen siirtyi hallitsevan Suomen mestarin, Espoon Hongan riveihin ja mestari valmentaja Mihailo Pavicevicin alaisuuteen. Hongassa Heinonen sai rinnalleen kotimaisen koripallon huippuja, kuten Kimmo Muurisen ja Jukka Matisen. Löytyipä kokoonpanosta myös tulevaisuuden Susijengi-nimiä kuten Petteri Koponen, Sasu Salin ja Juho Nenonen.

Kivikovassa joukkueessa Heinoselle kertyi vastuuta 43 ottelussa ja peliaikaa ottelua kohden lähes 12 minuuttia. Honka ja Heinonen raivasivat tiensä aina finaaleihin saakka. Finaaleissa vastaan asettui Kouvolan Kouvot ja erittäin tasaisessa sarjassa Honka oli lopulta vahvempi otteluvoitoin 3 – 1 ja Heinonen pääsi nostelemaan ensimmäistä kertaa Pantteri-patsasta.

Espoon Hongassa Heinonen pääsi nostelemaan Pantteria varsin kovassa seurassa. Kuva: YLE

”Aika Hongassa oli erittäin opettavainen, siellä ymmärsin mitä askel seuraavalle tasolle vaatii. Vaatimustaso oli korkea ja pelikavereista löytyy hyviä esimerkkejä, miten päivittäinen laadukas tekeminen voi tuoda hyviä tuloksia ja viedä eteenpäin koripalloilijan uralla. Arvostin Pavicevicia valmentajana, hän oli erittäin osaava ja sai pelaajat tekemään töitä yhteisen hyvän eteen. Mestaruus ensimmäisellä ammattilaiskaudella on jäänyt tietysti pysyvästi mieleen.”

Mestaruuskauden jälkeen Heinonen jatkoi edelleen rotaatiopelaajana Hongassa, kunnes helmikuussa 2009 tuli siirto kesken kauden Uuteenkaupunkiin Korihaiden riveihin. Korihaissa päävalmentaja Jyri Lehtonen antoi Heinoselle selvästi enemmän vastuuta.

”Hongassa vietetyn ajan jälkeen muutto Uuteenkaupunkiin oli hyvä valinta. Roolini oli paljon suurempi ja sain pelata niin paljon kuin bensaa koneessa riitti. Jyri (Lehtonen) oli hyvä opettaja kentän tasapainon ja oikein sijoittumisen saralla.”

Lehtosen siirryttyä eteenpäin saapui Korihaiden päävalmentajaksi Tom Westerholm, joka nosti Heinosen aloittavaksi isoksi pelaajaksi ja mies pelasi kaudella 2010-2011 30 minuuttia ottelua kohden ja uransa parhaan kauden 11,5 pisteen ja 5,3 levypallon keskiarvoilla. Selkeä tason nosto palkittiin lopulta kauden kehittyneimmän pelaajan palkinnolla.

”Uudessakaupungissa pääsin pelaamaan Bojan Sarcevicin kanssa, hänen peliälynsä ja syöttötaitonsa olivat korkealla tasolla. Bojanin kanssa pelaaminen oli erittäin palkitsevaa, sillä pallo tuli aina korintekosektorilla oikea-aikaisesti käteen. Uudessakaupungissa oli fyysisesti hyvällä tasolla ja koen pelanneeni urani parasta koripalloa.”

Korihaissa Heinonen pelasi omien sanojensa mukaan uransa parasta koripalloa. Kuva: Francois Perthuis/Basket.fi.

Heinonen vietti Korihaissa lopulta reilut neljä sesonkia, kunnes kauteen 2013 – 2014 saavuttaessa oli aika palata kotiin. Mestarivalmentaja Pieti Poikola naarasi Heinosen takaisin kasvattajaseuraansa ja mikäpä oli palatessa, kun Pyrintö kasasi nimekästä rosteria, jolla lähdettiin parin vuoden tauon jälkeen metsästämään Pantteria.

”Paluu Pyrintöön oli mieluisa, olin pelannut Korihaissa pitkään, enkä kokenut kehittyväni pelaajana enää, joten maiseman vaihto tuntui hyvältä ajatukselta. Pyrintö oli kehittynyt organisaationa paljon nuoruusvuosistani, heillä oli laadukas valmennus ja joukkue, joten yhteydenotto Pyrinnöstä positiivinen yllätys. Joukkueessa pelasi myös Damon Williams, jonka pelitaitoja olin arvostanut jo nuorena poikana käydessäni katsomassa Pyrinnön pelejä. Vaimoni oli valmistumassa koulusta ja muutto sopi elämäntilanteeseenkin hyvin.”

Kaudeksi 2013-2014 Pete palasi kotiin ja Pyrinnön paitaan. Kuva: Francois Perthuis/Basket.fi.

Lopulta kausi oli tähtiin kirjoitettu, kun Heinonen pääsi nostamaan Pantteripatsasta toistamiseen urallaan ja tällä kertaa omassa kasvattajaseurassaan. Pyrintö kaatoi Joensuun Katajan otteluvoitoin 3 – 1 ja nappasi kolmannen mestaruutensa Poikolan alaisuudessa. Heinosen oma rooli joukkueessa oli Korihaihin nähden hieman erilainen, sillä sentterin paikalla operoi joukkueessa myös muuan Antti Nikkilä. Joukkueen sisällä pelaajien roolit olivat selkeät ja juuri tämä teki Heinosen mukaan pelaamisesta helppoa ja voitokasta:

”Mestaruus heti ensimmäisellä kaudella Pyrinnössä teki yhden unelman todeksi. Joukkue oli erittäin hyvin johdettu ja roolitettu. Voittoprosenttimme oli korkea, pelaajat tiesivät mitä valmennus heiltä odotti ja mikä heidän roolinsa oli, se teki pelaamisesta helppoa. Korisliigan lisäksi pelasimme Baltian liigaa, pelejä oli paljon ja kausi raskas. Suomen mestaruus kauden päätteeksi oli palkintona paras mahdollinen”

Suomen mestaruus kasvattajaseurassa kruunasi kauden 2013-14. Kuva: Ville Hämäläinen

Mestaruuden jälkeen vetovastuu joukkueessa vaihtui, kun Poikola vaihtui Ilkka Palviaiseen. Heinosen rooli pysyi hyvin samanlaisena puolustus- ja levypallopelaajana vaihtopenkiltä. Palviaisen alaisuudessa Pyrintö taisteli tiensä jälleen finaaleihin kaudella 2015 – 2016, mutta tuolloin Kouvolan Kouvot oli vahvempi ja Heinosenkin kaulaan ripustettiin hopeinen mitali.

Kaudella 2015-16 Kouvolan Kouvot oli parempi finaaleissa ja Heinosen kaulaan ripustettiin hopeamitali. Kuva: Riiviö Images

Kaudelle 2017 – 2018 päävalmentajaksi saapui Sami Toiviainen ja Heinonen oli hyvänä puolustajana iso palanen Toiviaisen puolustuskonseptissa. Vaivat kuitenkin jatkoivat ilmestymistään ja Heinonen joutui olemaan sivussa aika ajoin. Menneellä kaudella Heinonen kuntoutti pitkään polveaan ja pääsi tositoimiin vasta tämän vuoden puolella. Lopulta koronavirus iski lopullisen kiilan kaudelle ja Petelle kerääntyi vain 10 ottelua. Toiviaisen aikakaudella Heinosen kaulaan ripustettiin vielä viimeinen jalometalli, kun kaudella 2018-2019 Pyrintö saavutti Suomen cupissa hopeaa. Päätös uran päättämisestä varmistui lopulta menneellä kaudella.

”Kärsin loukkaantumisesta suuren osan menneestä kaudesta ja halusin nähdä, miten kehoni toipuu. Palatessani kentällä ajattelin, että jos kunto ja motivaatio ovat hyviä voin vielä jatkaa pelaamista menneen kauden jälkeen. Alkuun menikin hyvin, mutta pian huomasin, ettei palo lajia kohtaan ollut enää riittävä, jotta kannattaisi enää jatkaa. Koin etten pystynyt enää tuomaan lisäarvoa joukkueen tekemiseen, joten ratkaisuni oli jättää pelaaminen ja keskittyä perheeseen, opiskeluun ja muihin tärkeisiin asioihin elämässä.”

Uran viimeiseksi otteluksi jäi kotiottelu Kataja Basketia vastaan 11.3.
Kuva: Jani Virolainen

15-vuotisen Korisliigauran lisäksi Heinonen pääsi esiintymään miesten maajoukkueessa. Maajoukkuekokemus oli Heinosen mukaan sekin opettava ja mielenkiintoinen, eikä pelkästään koripallon kannalta:

”Maajoukkueista jäi mukavat muistot, siellä tulokkaat otettiin hyvin vastaan ja toimintaympäristö oli kehittävä. Vaatimustaso on hyvällä tasolla ja meistä pelaajista pidetään hyvää huolta. Maajoukkueista on jäänyt paljon hauskoja kokemuksia ja sattumuksia, joita voi muistella naureskellen jälkeenpäin. Maajoukkue antoi mahdollisuuden matkustaa ja nähdä erilaisia kulttuureja ja toimintatapoja. Yhteisenä nimittäjänä oli aina koripallo, joka liitti erilaisia ihmisiä ja kulttuureja toisiinsa. Noiden aikojen ansiosta olen monta kokemusta rikkaampi ja ymmärrän paremmin erilaisia lähtökohtia sekä elämänvalintoja.”

Heinonen pääsi esiintymään myös Suomen miesten maajoukkueessa 11 ottelussa. Kuva: Ville Vuorinen

Jäikö uralta jotain hampaankoloon?

”Uralta ei jäänyt mitään hampaankoloon. Saavutin kaikki asettamani tavoitteet koripallossa ja laji antoi minulle paljon positiivisia asioita elämääni.”

Loppuun vielä on pakko kysyä missä Petri Heinonen näkee itsensä viiden vuoden päästä?

”Uran jälkeen panostan opiskeluuni, jota on vielä vuosi jäljellä ja vietän aikaa perheen ja läheisten kanssa. Viiden vuoden kuluttua toivon olevani sairaanhoitajana mielenkiintoisessa työpaikassa ja nautin roolistani perheenisänä.”

Pyrintö haluaa kiittää Peteä kaikista vuosista ja toivottaa kaikkea parasta jatkoon. Seura tulee muistamaan Peteä tulevan kauden alussa. Kuka tietää, mikäli veri vetää takaisin Pyynikille, on Heinoselle varmasti paikka valmennustehtävissä tai divisioonajoukkueiden kokoonpanossa!

 Petri Heinonen

  • 524 korisliigaottelua
  • Urakeskiarvot: 6,0 pistettä ja 3,5 levypalloa

 Saavutukset:

  • 2 SM-kultaa (2007-2008 & 2013-2014)
  • 1 SM hopea (2015-2016)
  • Suomen cup hopea (2018 -2019)
  • Korisliigan vuoden tulokas (2006-2007)
  • Korisliigan kauden kehittynein pelaaja (2010-2011)

 Maajoukkue:

  • 58 junioreiden maaottelua
  • 14 miesten haastajamaajoukkue ottelua
  • 11 miesten maaottelua