PYRINNÖN PELITAPA NÄKYY MYÖS TILASTOISSA

1.2.2021 | Yleinen

Kun Korisliigaa on pelattu Pyrinnön osalta 14 ottelua, on aika katsoa myös numeroiden valossa mistä sarjan kakkostila on rakentunut. Pyrinnön erilaisesta pelitavasta, aktiivisesta paikkapuolustuksesta ja suoraviivaisen nopeasta hyökkäyspelistä on puhuttu paljon, mutta näkyykö sen poikkeuksellisuus myös tilastoissa?

Kulunut sanonta vale-emävale-tilasto pitää paikkansa, jos niin haluaa. On totta myös koripallossa, että tilastoja voi tulkita tai merkitystä painottaa tahallaan tai tahtomattaan väärin. Yleensä sanontaa käytetään kuitenkin ahkerimmin silloin, jos numerot eivät miellytä.

Jätämme siis johtopäätösten tekemisen ja niiden arvioinnin kullekin itselleen, mutta avaamme kuitenkin muutamia näkökulmia joiden seuraaminen tekee pelin seuraamisesta vielä entistä mielenkiintoisempaa.
Emme spekuloi tässä jutussa muiden joukkueiden tekemisiä kuin silloin, jos Pyrinnön lukemia täytyy suhteuttaa muihin.

Heittomäärät

Jokainen katsojakin yhtyy varmaan tähän: Pyrinnön peleissä pallo ei happane pelaajien käsissä!
Pyrintö on heittänyt keskimääriin n. 77 pelitilanneheittoa/ottelu.
Seuraavaksi ahkerimmin koria on yrittänyt Lahti Basketball 74,33 heittoa per peli. Muilla pelitilanneheittoja on tullut alle 70 kpl/ottelu.

Pyrinnön vauhdikkaan pelitavan ja usein hämmentävän nopeiden heitonvalintojen seurauksena myös vastustajien heittomäärät ovat nousseet selvästi tavallista korkeammaksi, sillä juuri Pyrintöä vastaan pelatessaan vastustajat heittävät 74,4 kertaa. Pallonhallintoja tulee molemmille joukkueille tietysti enemmän, kun palloa ei haudota.

Pisteet

Suuren heittomäärän ja kelpo tarkkuuden ansiosta myös Pyrinnön pistemäärä on omaa luokkaansa. Pyrintö on pussittanut peleissä pistekeskiarvolla 100,5 pistetttä/ottelu.
Kuten muuan Tammelantorin hanu on lausunut: Ensin tulee Pyrintö, sitten tulee pari kuormaa heiniä ja sitten vasta muut. 94 pisteen keskiarvoon on yltänyt jo muutama joukkue.

Koko Korisliigan pistekuningas on ollut Marcus Lewis, jonka keskiarvo on 22,64 pistettä/ottelu. Lewisin kovan lukeman arvoa nostaa myös tosiasia, ettei hän ole pelannut läheskään suurimmilla peliminuuteilla.
Toki pyrintöläisistä eniten, mutta koko Korisliigassa Lewisillä on peliminuutteja vasta 21. eniten, n. 30 min/ottelu.

Muuten tamperelaisten pisteet ovat jakautuneet tasaisesti, sillä seuraava pyrintöläinen on Shawn Hopkins sijalla 27 (14 pist./ottelu).

Marcus Lewis miehittää myös sijoitukset Korisliigan yksittäisten otteluiden pistekärjessä. Ykkönen on Karhun Okko Järven keskiviikkoinen ilotulitus, 47 pistettä Seagullsia vastaan, mutta Lewisillä on peräti 3 noteerausta 5:n kärjessä.
2. sija 41 p Kaarinassa
3.sija 38 p Lahtea vastaan Pyynikillä
5. sija 33 p Kobria vastaan Pyynikillä

Levypallot

Levypallot on perinteisesti yksi ottelun tärkeimmistä tilastokategorioista, sillä reboundien avulla joukkue saa uusia pallonhallintoja, siis mahdollisuuden yrittää koria. Levypalloissa ei kuitenkaan ratkaise kauden absoluuttinen kappalemäärä, vaan niiden jakautuminen pelaavien joukkueiden kesken.

Levypallojen kappalemäärässä Pyrintö on Korisliigan nro 2., mutta Pyrinnön peleissä levypalloja tulee paljon, koska heittomäärät ovat korkeat. Pieni vaikutus silläkin, että nopeiden heitonvalintojen seurauksena pallonmenetysten määrä on jäänyt alhaiseksi. Hyökkäykset päättyvät siis useammin heittoon kuin joukkueilla, jotka ehtivät hukkaamaan pallon ennen sitä.

Kun levypalloja katsastellaan suhteessa Pyrinnön omiin peleihin, niin Pyrintö on itseasiassa hävinnyt levypallot vastustajilleen keskimäärin 1,9 levypallolla (41,4-43,3). Ero on syntynyt kuitenkin hyökkäyslevypalloissa. Oman pään levypallot ovat menneet tasan suhteessa vastustajiin.
Hyvä niin, sillä juuri oman pään levypallot ovat Pyrinnölle tärkeämpiä, sillä niistä päästään juoksemaan kenttää. Ja Pyrinnön rohkeiden/villien heitonvalintojen vuoksi joukkue ei läheskään aina edes yritä mennä hyökkäyslevypalloihin vaan varmistaa puolustukseen paluun.

Brady Skeens on Pyrinnön tärkein pelaaja levypalloissa. Mies on Korisliigan 4. paras levypallomies 10 levypallon keskiarvolla. Skeens on siis erityisen arvokas pelaaja joukkueelleen. Hän on myös Korisliigan ykköspaikalla ns. tuplatuplien osalta. Hän on kerännyt peräti 8 pelissä kaksinumeroisen tilastolukeman niin pisteissä kuin levypalloissa.

Syötöt

Syöttötilastoa pidetään usein joukkueen yhtenäisyyden mittarina. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole.
Niitäkin pelaajia on lukemattomia, joille oman syöttötilaston kasvattaminen on tärkeämpää kuin joukkueen menestys ja siksi pelaaja syöttää palloa eteenpäin vain tilanteissa, joissa se tilastoidaan koriin johtavaksi syötöksi. Itsekkyyttä voi siis osoittaa monella tavalla, syöttäessäkin. Varsinkaan tämän vuoden Pyrinnössä ei tuota ongelmaa ole totisesti ollut.

Pyrintöläisiä ei ole syöttötilaston kärjessä, vaikka Pyrintö on joukkueena sarjan neljäs. Syötöt jakaantuvat
huomattavan monelle, mutta suurin syy lienee pelitavassa. Pyrinnön hyökkäys ei ole pelintekijäkeskeistä, kuten perinteisesti. Toisaalta 1 vs. 1 pohjaisessa hyökkäyspelaamisessa Pyrintö pyrkii luomaan pallolliselle edun ennen korille ajoa, ei sen seurauksena.

Henkilökohtaisessa tilastossa Marcus Lewis on kuitenkin syöttötilaston sijalla 8. (5,14 syöttöä/ottelu) ja David Gonzalvez  11. (4,23 keskiarvolla).

Kolmoset

Kaukoheittotaito on mille tahansa joukkueelle tärkeä, koska kolmosuhka pakottaa puolustajan seuraamaan kaarelle, peli leviää ja kentälle syntyy tilaa pelata 1 vs.1.

Heittäjiä on kolmenlaisia:
1. Niitä, joita ei tarvitse puolustaa kaukana korista ollenkaan. Helpottaa olennaisesti apupuolustusta.
2. Rankkarin heittäjät. Heittävät tarkasti, kun saavat reilusti tilaa, rankaisevat puolustusta, jos heidät jätetään vapaaksi.
3. Tykit. He pystyvät heittämään nopeasti ja ahdistettuna.  Arvokkaita pelaajia myös siksi, että heistä vastustaja ei voi auttaa korin alle yhtään. Näin kentälle syntyy aina tilaa. Korisliigan kotimaiseen eliittiin tässä kategoriassa kuuluvat Seagullsin Antti Kanervo, Vilppaan Mikko Koivisto ja Pyrinnön Osku Heinonen.

Pyrintö on heittänyt sarjassa toiseksi eniten kolmosen yrityksiä 31,21 kpl/ottelu. Lahti on tässä kategoriassa selvä ykkönen 36,2 kolmosyrityksellään. Heittomäärä ei ole tietenkään autuaaksi tekevä asia, jollei löydy myös tarkkuutta. Pyrintö on ollut sarjan 3. tarkin 38% .

Monille tulee ehkä yllätyksenä, että Pyrinnön tarkin kolmen pisteen heitoissa on ollut Panu Peltokangas, joka on koko Korisliigan 2. tarkin. Panu muistetaan jo Lapuan vuosiltaan hyvänä heittäjänä, mutta Pyrinnössä mies on pelannut enemmän sisäpelaajana. Panun heittomäärä ei ole kovin iso 14 koria /29 heittoyritystä, mutta prosentti 48,28% kertoo sen ettei miestä voi jättää kaaren taakse vapaaksi.
Pyrinnöllä on yhteensä 3 pelaajaa kympin kärjessä sillä myös
6. sija Shawn Hopkins  31/71 = 43,66% ja
7. sija Lassi Kilpinen    26/60   43,33%
ovat osuneet kiitettävästi.

Toinen yllätys lienee, että jo mainittu Osku Heinonen on vasta sijalla 52. heittomäärällä  21/65 =32,31%.
Täten suosittelemmekin vastustajille, että Osku kannattaa jättää vapaaksi kolmen pisteen kaarelle.Mutta taitaa olla turha toivoa, Oskua vartioidaan loppukausikin varmasti erittäin tarkasti.
Osku on Marcus Lewisin ja Brady Skeensin jälkeen vastustajan eniten rikkoma pelaaja. Tosin 94,6% tarkkuudella vapaaheitot pussittavana vastustajan on oltava tarkkana, koska rikkoo.

Kahden pisteen heitot

Kaikesta huolimatta koripallo-ottelun voittaa yleensä se joukkue, joka tekee enemmän kahden pisteen koreja. Tämä johtuu siitä, että niiden heittomäärät ovat yleensä selvästi suuremmat kuin kaukoheittojen.
Esim. Pyrinnöllä heittoyritysten suhde on 46 kahden pisteen yritystä – 31 kolmosen yritystä.
Seagullsilla 39,53 – 30,13, Karhulla 38 -29,64
Suhde on Korisliigassa yleensä tuo sama. Tällä kaudella vain Lahti Basketball poikkeaa selvästi muista, sillä heillä heittomäärät ovat lähellä toisiaan: 38,3 -36,0

Brady Skeens on ollut kahden pisteen heitoissa Korisliigan 2. tarkin peräti 70,53% keskiarvollaan.
Myös David Gonzalvezin viimeistelyprosentti on kiitettävä 63,32 %  (Korisliigan 11.tarkin)

Riistot

Pyrinnön puolustus on ollut yksi Korisliigan kauden puheenaiheista.

Pyrinnölle puolustus on kuitenkin myös hyökkäyksen ensimmäinen vaihe. Joukkue haluaa ja tarvitsee vastustajalle menetyksiä ja omalle joukkueelle riistoja päästäkseen juoksemaan kenttää.
Pyrinnöllä on Korisliigassa eniten pallonriistoja 9,07 kpl/ottelu.
Pyrinnön paikkapuolustus on joukkueen yhteistyötä, kollektiivinen suoritus, eikä riiston alkutekijää voi aina tilastoida yhtä oikeudenmukaisesti kuin perinteisessä miespuolustuksessa.
Marcus Lewis on saanut eniten tilastomerkintöjä (liigan 2., ka. 2,5), mutta Pyrinnölle leimallista kuitenkin on, että riistot jakautuvat koko joukkueelle. Jos näin ei olisi, Pyrintö tuskin olisi sarjataulukon kärkipäässä.

Vastaavasti toinen Pyrinnön pelitapaan liittyvä merkittävä kilpailuetu syntyy siitä, että joukkueella on koko Korisliigassa vähiten menetyksiä 10,71 /ottelu.

Eniten riistoja, vähiten menetyksiä. Ei siis ihme, että Pyrintö useimmiten kontrolloi pelin rytmiä.

Muuta

Pelitavan vaikutukset näkyvät monessa asiassa.

Pyrinnöllä on yhden ottelun piste-ennätys tällä kaudella: 132 pist Kaarinassa
Myös suurin piste-ero vastustajaan on Pyrinnöllä, kun se pöllytti Korihaita peräti 61 pistettä.

Pyrinnöllä vähiten virheitä koko 12 joukkueen sarjassa, vain 16,79 virhettä /ottelu
Ihmekös jos tulee 16 minuutin virheettömiä putkia kuten keskiviikkona Kouvolassa.

 

Näitä tilastoja voi siis kukin tulkita kuten haluaa. Tässä yksi tapa nähdä asioita.
Alussa esitettyyn kysymykseen voimme kai vastata kuitenkin yksimielisesti, että KYLLÄ!
Pyrinnön poikkeuksellinen pelitapa näkyy myös tilastoissa.

Kuva: Vera Suihko